Perunasta

Perunan viljely on kuin joulu. 

Edellisvuotista omaa pottua muistelee haikeana.  Ensipuraisu. Kun kevät tekee tuloaan huomaan etsiväni uusia lajikkeita ja toisaalta perinnelajikkeetkin kiinnostavat. Kun vihdoin maa on muokattavissa on aika mennä ostoksille. Siemenperunalaarilla tapaa samanmielisiä ja välillä viimeisistä pusseista melkein kinataan. 

Idätyksen aikaan joka aamuinen jännityksen aihe on itujen pituus ja väri. Kun pienet vihreät lehdenaiheet pilkistävät on aika kaivaa pottu maahan. Maassa se sitten odotuttaa itseään harsopeitteiden alla, ja kun se löytää pintaan on aika mullata versot taas piiloon. Sitten alkaa ressi. Jos paistaa on liian kuivaa ja jos sataa vaanii lehtirutto satoa. 

Loppukesästä rutto vie varret ja sitten saa pohtia tuliko odotettua liian pitkään versojen poiston kanssa. Niin ja miten hävittää varret niin ettei rutto leviä kasvimaalla. 

Vihdoin koittaa päivä jolloin mukulat paljastetaan päivänvaloon. Voi sitä riemua kun oma pottu pääsee lautaselle. 

Tiesitkö muuten, että koska peruna syntyy maavarteen ovat perunan pinnassa näkyvät kaaret lehden arpia ja idut itävät näihin lehtihankoihin. Perunalla on myös suunta. Toisessa päässä näkyy pieni "napa"-arpi. Siitä mukula oli kiinni emokasvissa. Vastapäisessä päässä on puolestaan kärkisilmu, josta kasvaa vahva itu. 

Kolme päivää huoneenlämmössä itäneet siemenperunat 22.4.2014

Viisi päivää ikkunalaudalla olleet potut 24.4. 

Lehdenaiheet näkyvät jo 26.4. 

Poutapäivä sopii hyvin perunan istutukseen. Carreralle sopii normaalia syvempi istutussyvyys, sillä sen mukulat syntyvät ituperunan yläpuolelle. Lopuksi koko penkki peitellään harsolla. Harso pitää lämpö- ja kosteusolosuhteet tasaisina. 

Istutuspäivä 27.4. 

Maakuopassaan 27.4.